Mopolla Suomen Lapissa 19.7.-25.7.

Tänä kesänä moporeissun suunnaksi valikoitui Suomen Lappi ja sen päälaki. Lähdimme reissuun sunnuntaiehtoona 19.7. suunnaten kotoa Tampereen rautatieasemalle ja Rovaniemelle menevään yöjunaan. Oikeastaan matka alkoi jo kauantaina, kun haimme Terhille uudet mopohanskat ja samalla kuin "ohimennen" tuli tehtyä kaupat uudesta Rukka Gore Tex ajopuvusta. Menimme kauppaan Terhin  saatesanoin: "Ajopukuja et sitten katsele!" Olin kyseistä mallia läähännyt Storm-Motorissa jo viime syksystä lähtien ja nyt tapahtui ostotransaktio. Hyvä puku kuin mikä ja eihän juhlapuku voi vuotta vanhempi olla, paitsi tämän olisi tarkoitus olla pitkään ja hartaasti ajossa mukana. Ainakin tämän reissun perusteella, jossa kelit vaihtelivat helteestä +15 asteiseen vesisateeseen, hankinta oli onnistunut.

Pirkkala-Tampere-VR-Rovaniemi 19.-20.7. n 10km

Eka etappi oli Tampereen asema ja pakkaaminen junaan sekä itse junamatka Rovaniemelle. Tällä kertaa en nukkunut ihan yhtä hyvin kuin edellisellä yöjunareissulla, mutta olihan se taas mukava tapa päästä Rovaniemelle lähelle pelipaikkoja ajamatta pitkää puuduttavaa väliä. 

Kun saapuu paikkaan, missä kaikki ympäröivä on nähtävyyttä, on liikennemerkki tällainen? Sellainen paikka taidettiin löytää tällä reissulla.

Rovaniemi-Sodankylä-Saariselkä-Inari 20.7. n 320km

Saavuimme maanantaina aamutuimaan Rovaniemelle ja lähdimme siitä ajelemaan Sodankylän kautta Inariin, johon oli varattu parin yön majoitus Hotel Wilderness Inarista. Sodankylässä poikkesimme sumpilla ja pidimme vähän pidemmän tauon. Siitä matka jatkui Saariselän tauon kautta Inariin poroja väistellen. Perillä odotti hotla positiivisella yllätyksellä. Lämpöisen kelin ansiosta saimme päivityksen varatusta chaletista kelomökkiin, jonka varausta tehdessäni jouduin nuukuuksissani jättämään varaamatta. Ihan huippu tsägä ja kaiken kaikkiaan hieno hotelli. Suosittelen!

Inari-Karigasniemi-Utsjoki-Inari 21.7. n 340km

Teimme tiistaina päiväseltään rengasreissun Inari-Karigasniemi-Utsjoki-Inari. Eipä ole suotta kehuttu Karigasniemi-Utsjoki tietä yhdeksi Suomen kauneimmaksi mopopätkäksi. Ihan huippu reitti. Karigasniemellä poikkesimme tauolle paikalliseen nokipannukahvilaan, jossa saimme hyvät Moccamasterilla päräytetyt suodatinsumpit ja hyvän vinkin maisemapaikasta n 28km ennen Utsjokea, tien vasemmalla puolella sijaitsevalla P-paikalla. Kannattaa stopata ja molempiin sekä sumpille että P-paikalle. P-paikalta avautui hienot maisemat sekä alas Tenolle että ylös Norjan puolella olevalle Rastigaisa tunturille, jossa oli iso lumihuippu.

Päivän reitti oli ehdottomasti ajamisen väärtti. Poroja oli erityisesti alku ja loppupäässä reissua. Kelin suhteen olimme onnekkaita, koska aurinko ja lämpö helli. Kaarrettuamme takaisin mökkiin, alkoi kunnon ukkossade valehtelematta viiden minuutin päästä.

Inari-Sodankylä-Pyhätunturi-Kemijärvi-Rovaniemi 22.7. n 410km

Inarissa poikkesimme aamulla Saamelaismuseo Siidassa ennen kuin lähdimme varsinaisesti ajelemaan kohti Rovaniemeä. Oli mielenkiintoinen näyttely ja erityisesti Tenolta tehty video sekä valokuvanäyttely. 

Matkalle osui monenlaista keliä ja vettäkin tuli välillä, mutta ei niin paljon etteikö voinut jatkaa ajamista. Pyhällä poikettiin tauolla ja lounaaksi nautin Saarioisten vegaanisen makaroonilaatikon kylmänä. Hyvin tippui ketsupin kanssa. Perillä sai kuivatella kamoja ja tutustua Rovaniemen intialaiseen ruokatarjontaan. Illasta tuli aika nopeasti uni silmään.

 Rovaniemi-Ranua-Pudasjärvi-Oulu-Hailuoto 23.7. n 330km

Rovaniemellä ajeltiin aamusta Ounasvaaran hiihtokeskus tarkistamaan ja Arktikum museoon. Ihan käymisen arvoinen museo oli tämäkin. Katselimme lopuksi Lapin vuodenaikavideon. Sen jälkeen oli aika suunnata kohti Hailuotoa. Reitti kulki pienen mutkan kautta, ettei aina tarvitse ajella keväisten laskettelureissujen kanssa samoja teitä. Ranualla syötiin paikallisessa lounasmestassa. Mukava tapa tutustua sivullisena tarkkailijana paikalliseen elämään. 

Hailuotoon saapuminen oli melkoinen elämys, kun saarella juostu muutaman vuoden takainen 24h rogaining piirtyi kirkkaina muistoina mieleen. Saari ja sen monimuotoinen luonto on kyllä omaan makuun ja valitsemamma Luotsihotelli entisessä kalastajakylässä oli ihan nappivalinta. Teimme pienen ilta- ja aamupatikan lähirannan poluille. Hotlan ravintolan illallinen oli molempien makuun.

24h rogainingin the pysäkki. Tuskin koskaan olen ollut niin rajoilla kuin tuolla pysäkillä. Maaliin oli vielä kuitenkin n 6km ja se oli yhtä taistelua.
 

Hailuoto-Lumijoki-Raahe-Kalajoki 24.7. n 210km

Hailuodon aikaisen aamupatikoinnin ja aamupalan jälkeen oli aika jatkaa matkaa. Pidempi tauko osui Raaheen ja sieltä bongasimme vanhasta kaupungista oikein idyllisen Langin Kauppahuoneen kahvilan. Raahessa oli leppoinen tunnelma ja ilmeisen rehellistä porukkaa liikkeellä, kun edes moottoripyörän virtalukkoon unohtunut avain ei houkutellut ketään "koeajolle". Varsinainen lounas oli Saarioisten vegaaninen roiskeläppä. Tein siitä pienen videonkin. Taas tippui kylmä eines hyvin alas, kun laittoi riittävästi ketsuppia kyytipojaksi.

Kalajoella odotti hivenen erikoinen majoitus. Olin vähän hätäisesti tutustunut kohteeseen, jonka booking.com esittelykuvissa oli hienoja otoksia merenrannalle päin. Majoituksen ja meren välissä oli kuitenkin korkea töyräs ja asfalttitie sekä useita satoja metrejä matkaa. Asunto oli sisältä kyllä siisti kuin mikä, mutta maisema seuraavan rivitalon lautaseinään ei nyt ihan merellinen ollut. Majoitus toimi sinällään meille hyvin, mutta jos olisi useampi yö ollut ajatuksissa, niin olisi saattanut olla vähän pettynyt ja petetty olo. 

"Maisemat"

Kalajoki-Lappajärvi-Kuortane-Virrat-Kuru-Koti 25.7. n 380km

Reissun viimeisen ajopäivän alkumatkaan osui melko tuuliset olosuhteet. Aukeilla sai nojata sivutuulta vastaan ihan tosissaan. Pidempi tauko osui Kuortaneelle. Menimme kirkkorantaan syömään eväitä ja kahvittelemaan. Samalla ihastelimme kirkkoa, johon ei valitettavasti lauantaina päässyt sisälle. Toinen tauko pidettiin Kurussa ja siellä nautiskelin taas Saarioisten vegemakrua ketsupilla. Paikallisen kaupan pihassa oli hyvä paikka ruokailulle huussikuivikesäkkien äärellä. Hyvää oli - siis makru!

Parasta aabeeceetä kaikilla bonuksilla

Yhteenveto

Reissu oli tälläkin kertaa onnistunut ja edelleen on mukava fiilistellä tapahtumia matkan varrelta. Jotenkin näitä kaikkia sävyjä ja fiiliksiä on vaikea sanoittaa, mutta joku tässä mopomatkailussa vaan kiehtoo. Reissun parasta antia oli koko matka ja maisemallisesti hienointa nähtävää oli pohjoisen Lapin tundramaisen kasvivyöhykkeen alkaessa ja erityisesti Tenon varren alueet.

Ajettua matkaa kertyi kaikkine sivuetappeineen n 2000km kuutena ajopäivänä. Taas kerran mukana oli ihan turhan paljon vaatteita, mutta toisaalta kaikki oleellinen oli pakattu matkaan. Itselle tienpäällä ollessa saan helpoimmin ruokaa, kun ei edes yritä säätää huoltistarjonnasta mitään vegaania. Haen mieluummin jostain kyläkaupasta jotain einestä, joka ei oikeastaan vaadi muuta kuin kovan nälän. Illalla perillä on sitten mukava istua ja syödä ravintolassa hyvin tai laittaa itse ruokaa, jos majoituksessa on kunnon keittiöfasiliteetit. Molempia harrastettiin tälläkin reissulla.