Voimaviikko
Pitkästä aikaa on treeneistä jotain kirjoitettavaa. Olen joutunut polvikipujen takia miettimään taas kerran syvällisesti, miksi ylipäätään juoksen? Pohjimmiltaan koko ultraamisessa on itselle ollut kaikista kiehtovinta oman mielen ja niiden asettamien rajojen koetteleminen - ei edes välttämättä aina niiden voittaminenkaan. Tällä viikolla sain uudesta harrastuksesta otetta. Olen monesti todennut, että luonnonvalinta on ohjannut minut juoksun pariin. Liikkuvuuteni on aivan surkea tai siis sitä ei ole ja ylipäätään kehon hallintan on todella heikkoa. Maanantaina lupauduin todelliselle epämukavuusalueelle eli joogaan. En ole koskaan aiemmin kehdannut kokeilla sitä, vaikka asiana se on kiehtonut minua jo pitkään. Hävetti ja suorastaan pelotti ihan vietävästi mennä tunnille näyttämään oma kömpelyys. En tiedä mitä siinä pelkäsin. Tuskin ketään siellä kiinnostaa muiden tekeminen ja koko jutun idea on tehdä asanoita omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan, lempeästi! Ai ettien että, mikä olo l